Viikonlopun hoitojakso

Matias oli perjantaista maanantaihin Nokialla Pitkäniemessä lasten kuntoutusosastolla. Tänään sitten Amandan kanssa lähdettiin hakemaan pikkumiestä kotiin. Osastolla olikin vastassa pirteä ja levännyt pikkumies 🙂

Hoitaja sanoi heti, että Matias on aivan ihana poika. Viikonloppu oli mennyt hyvin ja sunnuntaina Matias oli päässyt saunaan ja porealtaaseen ja oli kuulemma tykännyt. En kyllä ihmettele yhtään 🙂

Amandakin oli jo odottanut Matiaksen kotiinpaluuta.

Tays, lasten kuntoutusyksikkö Nokian Pitkäniemessä on kyllä mahtava paikka.  Niin ihanat hoitajat, mahtavat tilat ja täydellistä hoitoa. Taas tuntee itsensä etuoikeutetuksi, kun Matiaksella on paikka, jossa voi välillä käydä ”lomalla”, koska sitä tuo viikonloppu tuntui pojalle olevan. Sen verran tyytyväisen näköinen poika sieltä haettiin 🙂

Mutta ilmeisesti oli kuitenkin kiva myös palata kotiin, koska ainakin uni tuli äkkiä, kun pääsi omaan sänkyyn 🙂

”Hänen tiensä on oleva lukittu, se tie on esteillä tukittu”

Niin paljon kuin Matias on muokannut mun asenteita ja elämänarvoja, niin myös sanat ovat saaneet syvällisemmän merkityksen. Musiikki toimii useasti hyvänä terapiana ja niin kuin olen ennemminkin kirjoittanu, niin monet sanat koskettavat todella paljon.

Minä ja molemmat tyttäreni Aada ja Amanda ollaan kuunneltu jatkuvana toistona Jenni Vartiaisen esittämää Keinu-kappaletta. Alkuperäinen versio on siis Cheekin esittämä. Siinä on sellaisia sanoja, joita mä mietin joka kerta todella pitkään ja nimenomaan Matiaksen elämään soveltuviksi.

”Hänen tiensä on oleva lukittu, se tie on esteillä tukittu”

Tuo lause on niin raadollisen paikkaansapitävä Matiaksen elämästä. Joka kerta, kun kuulen tuon kohdan, niin se koskettaa todella syvälle.

”Se ikuisen kirouksen sisältää, johtaa kuolemaan, suruun ja ikävään”

Tulee ihan älyttömän voimaton olo, kun tietää ettei ikinä pysty noita esteitä eikä tuota kirousta poistamaan!

”Joka keinussa jumalten keinuu, väliä taivaan ja helvetin heiluu. Hän kokee huiput ja kuilut kun keinuu, kun keinuu”

Matias jos joku keinuu taivaan ja helvetin välillä. Kun tälläisiä kappaleita ja sanoja tulee vastaan, niin aina miettii, että en ikinä pysty ymmärtämään mitä Matias kokee ja tulee kokemaan.

”Joka selässä ristinsä kantaa, kohtalon haltuun itsensä antaa. Hän kokee huiput ja kuilut kun keinuu”

Olen aina ajatellut, että jokaisella meillä on ristinsä kannettavana. Matiksen risti on kyllä kohtuuttoman painava! Ihan jumalaton taistelija tuo poika! Pieneksi pojaksi kantaa miehisen ristin. Ristin, jota kenenkään ei pitäisi kantaa.

Olisi niin paljon tunteita, mutta en vaan saa niitä puettua sanoiksi. Ehkä nuo sanat kertoo kaiken!

-mika-

Uusi menopeli

Matiaksen liikuttelu on aina ollut erityisen haastavaa. Nostaminen on vaikeaa, koska poika painaa noin 18 kg ja velttoudensa takia vaikea käsiteltävä. Siksi on tärkeää, että apuvälineet helpottavat arkea mahdollisimman paljon.

Perjantaina saatiinkin Matiakselle uusi menopeli. Vanhojen rattaiden tilalle tuli pyörätuoli.

Vanhat rattaat oli aika raskasrakenteiset ja ne oli hankala nostaa autoon. Ei tämä pyörätuolikaan kovin helppo ole autoon saada, mutta liikkuminen pyörätuolin kanssa on tosi kevyttä ja helppoa.

Uusi pyörätuoli herätti isän lisäksi kovaa kiinnostusta myös Matiaksen isosiskossa Amandassa 🙂 Molemmilla oli kova kiinnostus uutta pyörätuolia kohtaan ja joudutiin hieman vuorottelemaan, että kumpi Matiasta työntää 🙂